Viime talvena huippunsa saavuttanut energiakriisi kohdistui kasvihuonealaan voimakkaasti, jonka seurauksena kotimaisia kasvihuonevihanneksia viljeltiin selvästi normaalia vähemmän. Kevään aikana tuotanto palasi talvitauolta ryminällä ja kuluttajat ovat saaneet nauttia runsaasta tarjonnasta pitkin kesää. Myös tuleva talvi näyttää kasvihuonevihannesten osalta lupaavalta. Kotimaisia kasvihuonevihanneksia tulee olemaan saatavilla hyvin, mikä heijastuu myös kuluttajahintoihin.
– Kasvihuonevihannesten osalta tulevan talven tuotantomäärät tulevat olemaan melko normaalilla tasolla. Odotamme hyvän tarjonnan heijastuvan kotimaisten kasvihuonevihannesten hintatasoon. Kasvihuonealalla on haasteista huolimatta hyvä vire ja viljelijät odottavat talvea positiivisin mielin, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes.
Energiakriisi on saanut suomalaiset kasvihuoneyrittäjät tehostamaan kasvihuoneviljelyä entisestään. Tavoitteena on säästää energiaa viljelyä optimoimalla sekä investoimalla energiapihiin teknologiaan. Esimerkiksi valotuksessa on siirrytty kiivaasti LED-valaistukseen, jonka ansioista tuotannossa säästetään huomattavasti energiaa.
– Kasvihuoneviljelijät ovat vastuullisessa tuotannossa edelläkävijöitä. Ala on muun muassa pudottanut hiilijalanjälkeään 60 prosenttia vuodesta 2004. Haastava viime talvi vauhditti investointeja tehokkaampaan tuotantoon entisestään, Remes kertoo.
Sähköverkon turvaajia
Kasvihuoneyritykset ovat olleet jo vuosia merkittävä osa sähköverkon häiriöreserviä, jota tarvitaan yllättävissä häiriötilanteissa sekä sähkön tuotannon ja kulutuksen lyhytkestoiseen tasapainottamiseen. Parhaimmillaan kaksi kolmasosaa häiriöreservistä on kertynyt kasvihuoneista. Kasvihuoneiden käyttämiä kasvatusvaloja voidaan hetkessä sammuttaa, tai sähkön kulutusta lisätä valtakunnan sähköverkon tarpeiden mukaan.
– Kasvihuoneiden antamaa turvaa sähköverkolle tarvitaan niin kesällä kuin talvellakin. Jos sähkön saatavuudessa on haasteita, kasvihuoneet ovat mukana sähkötalkoissa. Uusituvan sähköntuotannon kasvaessa myös häiriöreservin tarve kasvaa tulevaisuudessa, Remes selvittää.
